PAD003 What to call it?

Logo by Teija Hakala (c)

Tässä englannin kielisessä podcastissa juttelemme Dr Christopher Chattertonin kanssa siitä, miksi ”sitä” – eli inkontinenssisuojaa – tulisi kutsua, ja miksi. Juttelemme International Continence Societyn julkaisemasta terminologiasuosituksesta, jota Chris oli mukana kirjoittamassa. Pohdimme myös sitä, miten stigma vaikuttaa terminologiavalintoihin eri tilanteissa ja eri kielissä, ja kulttuureissa. Jakso on nauhoitettu syksyllä 2020.

Jakson on editoinut Timo Uotinen

Vaipan puheiden kuuntelemista hyvinvointivaltiossa

Vaippahankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli julkaistu


Tutkimisessa parasta on lupa kysyä tyhmiä, eksyä, innostua yhdessä ja sitten löytää jotain aivan uutta ja tärkeää.

Sitä ihmettelee maailmaa, ja kysyy kysymyksiä, joita ei ymmärrä, ja mistä haluaisi tietää lisää. Kysyy ääneen, ja saa onnekkaana mahdollisuuden kaivella asiaa lisää, kaivella perinpohjaisesti. Saa luvan ihmetellä itsestäänselvyyksiä – jotka sitten osoittautuvat kaikkea muuta kuin itsestään selviksi. 

Sitten löytää muita ihmisiä, jotka ovat ihmetelleet samaa, työskennelleet asian parissa, mutta eivät ole ihmetelleet ääneen. Tai ovat ihmetelleet ääneen, mutta ei ole kuultu, tai kuunneltu.

Sitten sitä aletaan yhdessä kysellä näitä pöhköltä tuntuneita kysymyksiä eri paikoissa. Ihmiset auttavat. Alkaa löytyä vastauksia, usein keskenään ristiriitaisia.

Olemassa olevat käytännöt, niiden puutteet ja hiljaisuudet, alkavat hahmottua, siellä täällä. Pikkuhiljaa alkaa  näkyä paikkojen ja käytäntöjen välisiä yhteyksiä: sellaisia, mitä kaikki eivät näe, mutta tutkivalle porukalle näyttäytyvät toisiinsa yhdistyvinä polkuina, yhdistettävinä johtolankoina, umpikujinakin. 

Näkyy solmuja ja ongelmia. Sitten niitä pähkäillään, analysoidaan, ja alkaa löytyä myös ratkaisuja. Hölmöt kysymykset eivät olleetkaan hölmöjä! Juuri tämä kokonaisuus pitää ymmärtää ja hoitaa paremmin, tässä yhteiskunnassa, nyt! Ja meillä on tietoa siitä miten se tehdään! 

Tällaista tutkimusmatkaa pääset nyt seuraamaan lukemalla Vaippahankkeen ensimmäisen tutkimusartikkelin ”Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa”.

Kysymme artikkelissa hassun kysymyksen: ”Miten vaippa puhuu hyvinvointivaltiossa?”

Sitten seuraamme moninaisiin haastattelumateriaaleihin nojautuen, miten vaippojen puhe kuuluu, hiljenee ja hiljennetään hyvinvointivaltion käytännöissä.

Esitämme, että ekohyvinvointivaltion rakentaminen on mahdollista vain, jos se rakennetaan vuotavien kehojen ehdoilla, ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Laadimme myös joitakin suuntaviivoja siihen, miten tämä tulisi tehdä.

Juttu on osa Alue & Ympäristö -lehden ekohyvinvointivaltiota käsittelevää teemanumeroa, joka on aivan käsittämättömän hieno kokoelma suomenkielistä tutkimusta.

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

Vaipat liittyvät myös metsään


Metsäteollisuus ei varmasti tule ensimmäisenä mieleen aikuisten vaipoista puhuttaessa.

Metsäteollisuus on kuitenkin yksi keskeisistä vaippojen tuotantoon liittyvistä teollisuuden aloista. Se tuottaa vaippojen imukerroksiin käytettävää ”fluffia”.

Ollakseen aidosti kestävällä pohjalla, metsäteollisuuden tulee ratkaista joukko kestävään metsätalouteen ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä.

Metsäteollisuudessa piilee kuitenkin myös inkontinenssisuojien kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja.

Vaippahankkeen johtajaa Tiina Vaittista haastateltiin joku aika sitten Stora Enson tuottamaan podcastiin, jossa pohditaan inkontinenssisuojien kestävää kehitystä.

Podcastissa myös joukko muita asiantuntijoita tarjoaa vastauksia kysymykseen:

 

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

 

KLIKKAA TÄSTÄ JA KUUNTELE

!

 

Tietoa meistä

 


Tällaisella porukalla työskentelemme nyt. Jos sinulla on samansuuntaisia tutkimusintressejä, ja haluat osaksi tiimiämme – haluat esimerkiksi tehdä aiheeseen liittyvää väitöstutkimusta tai gradua – olethan yhteydessä!

 

Photo: Jonne Renvall, Tampere University

TIINA VAITTINEN

on Suomen Akatemian tutkijatohtori Tampereen yliopistossa ja hankkeen vastuullinen johtaja, jolle aikuisile suunnattujen ”vaippojen” globaalin poliittisen talouden kartoittaminen on jo pitkään ollut unelmahanke.

Tiinalla on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Rauhan- ja konfliktintutkimuksen tieteenalalta. Hän on erikoistunut hoivan globaalin poliittisen talouden tutkimiseen menetelmillä, joissa ilmiöitä seurataan arkipäivän mikrotasolta globaaleihin ja ylikansallisiin rakenteisiin.

Tiina on melko laiska päivittämään henkilökohtaisia nettisivujaan, LinkedIniä, CV:tä ja sen semmoisia. Parhaiten hänen menneistä (akateemisista) tekemisistään pääsee perille  tällä sivulla.

 

EVELIINA ASIKAINEN

on hallintotieteiden tohtori ja lehtori Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian yksikössä. Eveliina tulee hankkeeseen mukaan syyskuussa 2020, yhteensä kahdeksaksi kuukaudeksi. Hänen tutkimuksensa liittyy erityisesti työpakettiin, jossa selvitetään ”vaipan” globaalia poliittista taloutta jätteen näkökulmasta, ja jossa selvitetään muun muassa kiertotalouden mahdollisuuksia. Eveliinan osallistuminen hankkeeseen tekee mahdolliseksi Koneen Säätiön myöntämä hankeapuraha.

 

CHRISTOPHER CHATTERTON

on sosiologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Chris työskenteli Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkijatohtorina vuonna 2020 Iso-Britanniasta käsin, ja hän tekee edelleen yhteistyötä kanssamme. Hänen tutkimuksensa hankkeessa keskittyy erityisesti vaippateknologiaan ja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmiin.

 

TUULIA LAHTINEN

työskentelee hankkeessa tutkimusavustajana. Hän on terveystieteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Koulutukseltaan Tuulia on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, ja omaa työkokemusta mm. hoitotarvikejakelussa työskentelystä. Hän avustaa aineistojen keruussa, ja valmistelee hankkeen kanssa yhteistyössä toteutettavaa pro gradu-tutkimusta.

ANNA I. RAJALA

Anna Rajala, ft, MA, PhD, työskentelee tällä hetkellä tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Assembling Postcapitalist International Political Economy (PI Anni Kangas), joka sijoittuu Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Anna tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa muun muassa yhteiskirjoitettujen artikkelien tiimoilta.

Annan väitöstutkimus analysoi fysioterapian etiikkaa saksalaisfilosofi Theodor W. Adornon ajatteluun pohjautuen. Hänen nykyinen tutkimuksensa tarkastelee fysioterapian diskursseja dementiaan, talouteen ja politiikkaan sekä dementiatilastojen ’affektiiviseen politiikkaan’ liittyen. Annan kiinnostus vaippoihin ja (in)kontinenssiin nousee sekä hänen kliinisestä kokemuksestaan fysioterapeuttina että laajasta kiinnostuksesta terveyden ja sairauden filosofiseen, poliittiseen ja eettiseen tutkimukseen. Hän on kiinnostunut myös terveyden humanistisista tieteitä, mannermaisesta filosofiasta ja poliittisen talouden tutkimuksesta.

 

MINNA TÖRNÄVÄ

Minna Törnävä on terveystieteiden tohtori, seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti. hän tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa artikkelien yhteiskirjoittajana. Minna on inkontinenssin ja muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden kliininen asiantuntija ja on kiinnostunut ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Hän toimii vaippahankeen lisäksi eri seksuaali- ja lisääntymisterveysaiheisissa tutkimusprojekteissa.

Ota yhteyttä

Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse (tiina.vaittinen (A) tuni.fi).

Mitä teemme

Aikuisille suunnatut vaipat – eli inkontinenssisuojat – ovat arkisia kulutushyödykkeitä, joita sadat miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin ympäri maailman.

Tiedämme kuitenkin varsin vähän tämän hyödykkeen kierrosta maailmantaloudesta – tätä kiertoa hankkeemme pyrkii kartoittamaan, kokonaisvaltaisesti.

Toisin kuin julkisessa puheessa aikuisten vaipat usein esitetään, inkontinenssisuojien maailmassa ei ole kyse vain sukupuolitetusta häpeästä, inhoa herättävistä eritteistä, tai julkisen hoivan menoeristä.

Niin globaalisti kuin lokaalistikin tarkasteltuna vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä erilaisten poliittisten todellisuuksien säätelemää taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Tämän globaalin poliittisen talouden eri ulottuvuuksien ymmärtäminen on tärkeää, kun pyritään hoivan kestävään tulevaisuuteen.

Jotta voi tutkia vaipan globaalia poliittista taloutta, tulee tietenkin ensin tietää, mikä vaippa on. Tämä ei itseasiassa olekaan niin kovin helppo kysymys – sillä vaippa on monta asiaa samanaikaisesti.

Se on teknologiaa, mutta myös välttämätön kulutushyödyke erilaisille käyttäjäryhmille (miehille ja naisille, nuorille ja vanhoille, vaippoja käyttäville ihmisille ja heidän hoitajilleen, julkisille ja yksityisille hoitokodeille ja sairaaloille).  Niin globaalisti kuin paikallisestikin, vaippa on eriarvoisuuden lähde ja monelle etuoikeus käyttää.

Image: iStock, by Dzurag

Koko elämänkaarensa ajan, vaippa on myös jätettä, ja tuottaa jätettä.

Image: iStock, by D-Keine

Kaikissa näissä todellisuuksissa vaipan kulloistakin olemusta muokkaavat aina sekä politiikka, että markkinavoimat ja taloudelliset intressit.

Tässä hankkeessa tutkimme näitä neljää eri ”vaippatodellisuutta”:  vaippaa teknologiana, eri käyttäjäryhmille suunnattuna kulutushyödykkeenä, eriarvoisuuden lähteenä ja etuoikeutena käyttää ja vaippaa jätteenä.

Kartoitamme ”vaippatodellisuuksiin” liittyviä materiaalisia käytäntöjä ja käytäntöjen muokkaamia poliittisia talouksia, sekä niiden globaaleja kietoumia.

Kietoumissa syntyy erilaisia jännitteita, ja kestävän kehityksen haasteita, joita pyrimme ratkomaan yhdessä eri intressiryhmien kanssa (ml. teollisuus, käyttäjäryhmät, julkinen sektori).

Miten aikuisille suunnattujen vaippojen teknologinen kehitys esimerkiksi huomioi niitä käyttävien ihmisten arkitodellisuuden?

Kenen ääni kuuluu vaippateollisuuden monitahoisessa kehityksessä, ja miksi – ja kenen kokemukset hiljennetään? Millä tavoin kaupunkikehitys ja infrastruktuuri huomioi aikuiset, joilla on pidätyskyvyn ongelmia? Miten vaippajätettä käsitellään ja hallitaan erilaisissa yhteiskunnissa – ja voiko tulevaisuuden kiertotalous tarjota ratkaisuja vaippojen ekologiseen kuormaan?

Millä tavoin vaippateollisuus työskentelee jo nyt eri intressiryhmien kanssa vähentääkseen ekologista kuormaansa eri puolilla maailmaa? 

Miten inkontinenssivaivojen kanssa on mahdollista elää kunniallista elämää silloin, kun näitä kertakäyttöisiä hygieniatuotteita ei ole saatavilla, tai ne ovat rikkaiden etuoikeus?  

Miten nämä erilaiset ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen haasteet kietoutuvat toisiinsa? Miten haasteita ratkotaan kestävällä tavalla, ja miten ratkaisuissa voisi osallistaa kaikki keskeiset intressiryhmät? 

Image: iStock, by whyframestudio

Yhteistyössä lukuisten eri intressiryhmien kanssa kartoitamme hankkeessamme globaalin vaippateollisuuden eettiset haasteet, pyrkien löytämään kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja.

Kiinnittämällä huomiota hiljennettyyn ja sivuutettuun aikuisiän inkontinenssia koskevaan tietoon paitsi Suomen kaltaisissa rikkaissa yhteiskunnissa myös alhaisemman tulotason maissa, hankkeemme pyrkii purkamaan vaivaan liittyvää stigmaa ja häpeää.

Hankkeen aikana järjestämme lukuisia monitoimijatyöpajoja, joissa keräämme aineistoa, kerromme tutkimuksemme tuloksista ja tarjoamme verkostoitumisalustan alan toimijoille. Jos haluat mukaan työpajatoimintaan, olethan yhteydessä. Haluamme tehdä yhteistyötä myös sinun kanssasi.