Tutkimus osoittaa: Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia

Tiedote (vapaa julkaistavaksi)

Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia. Puutteiden korjaamisella voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi.

Virtsan- ja ulosteenkarkailu, eli inkontinenssi, on yleinen terveysvaiva, joka koskettaa suurta osaa väestöstä, myös nuoria ihmisiä. Esimerkiksi virtsainkontinenssista kärsii 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista 20 % ja yli 70-vuotiaista miehistä 25 %. Säännöllinen virtsainkontinenssi lisääntyy iän myötä. Yli 70-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii jopa 50 %.

Monia inkontinenssin muotoja voitaisiin hoitaa ja jopa parantaa. Vaivaa ei kuitenkaan aina diagnosoida ja hoideta perusteellisesti ennen inkontinenssisuoja- eli vaippalähetteen kirjoittamista. Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus jakaa vaipat maksutta, kun kyseessä on pitkäaikainen ja vaikea vaiva.

Suomessa vaippoja kulutetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, tilastopalvelu Statistan mukaan maailman kolmanneksi eniten: 1,3 kilogrammaa per asukas. Norjassa vastaava luku on yli puolet vähemmän, 0,58 kg per asukas.

Koska Norjan sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomea paremmin resursoitua ja koska laadukkaammalla inkontinenssihoidolla on mahdollista vähentää vaippojen tarvetta, ero vihjaa puutteisiin suomalaisissa inkontinenssihoidon käytännöissä.

Eräs merkittävä puute löytyy puutteellisista vaippalähetekäytännöistä. Tämä käy ilmi vastikään Tampereen yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkimuksessa.

Hoitotieteiden maisteri Tuulia Lahtisen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin vaippajakeluun liittyviä käytäntöjä kaikkiin Suomen kuntiin lähetetyllä kyselytutkimuksella. Hoitotarvikejakeluissa työskenteleville suunnattu kysely lähetettiin 295 kunnan kirjaamoon. Vastausprosentti oli 32 %, ja vastanneet kunnat kattoivat 56 % Suomen väkiluvusta. Analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tutkimuksessa paljastui, että aikuisvaippoja voi saada joissakin kunnissa ilman ohjausta tuotteiden oikeasta käyttötavasta ja toisinaan jopa ilman terveydenhuoltoalan ammattihenkilön lähetettä.

Inkontinenssisuojalähetteistä saattaa usein puuttua esimerkiksi diagnoosi ja inkontinenssin vaikeusaste.

– Ehkä hälyttävin löydös on kuitenkin se, että yksilöllinen inkontinenssin hoitosuunnitelma oli tehty asiakkaille harvoin (26 %) tai ei koskaan (22 %), tai vastaajat eivät osanneet sanoa oliko hoitosuunnitelmaa (21 %). Tämä viittaa siihen, ettei inkontinenssia hoideta aina parhaalla mahdollisella tavalla, Lahtinen pohtii tutkimuksensa tuloksia.

Hoitosuunnitelman puuttuessa vaippoja voidaan käyttää väärin tai ne ovat tarpeeseen nähden vääränlaisia. Esimerkiksi liian imukykyisten tuotteiden käyttämisestä voi seurata turhia kustannuksia ja materiaalihukkaa, ja väärän kokoiset tuotteet voivat aiheuttaa ylivuotoja, hankausta ja iho-ongelmia. Puutteellisen diagnosoinnin tapauksissa vaippoja saatetaan käyttää jopa turhaan, jos yksilöllisellä hoidolla vaiva olisi mahdollista hoitaa ja parantaa.

Pro gradu -tutkimus toteutettiin osana Tampereen yliopistossa toteutettavaa, Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa Hoivan kestävä tulevaisuus -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutuksia kehittämällä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää inkontinenssihoitoa.

– Lahtisen tutkimustulokset vahvistavat hankkeemme muissa aineistoissa ilmenneitä havaintoja. Suomessa kulutettavien aikuisvaippojen määrää olisi mahdollista vähentää merkittävästi, tekemällä yksilöllisiä inkontinenssin hoitosuunnitelmia ja parantamalla lähetekäytäntöjä. Koska vaippoja käytetään Suomessa paljon, tämä vähentäisi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia että ympäristövaikutuksia, samalla kun hoidon laatu paranisi, hankkeen johtaja Tiina Vaittinen

Fossiilipohjaisina kertakäyttötuotteina vaipat lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon jäte- ja ilmastokuormaa merkittävästi. Noin 5 % yhdyskuntajätteestä muodostuu Suomessa aikuisvaipoista. Kun siteet ja lastenvaipat lasketaan mukaan, vaipat muodostavat yli 40 % kierrätykseen kelpaamattomasta sekalaisesta jätteestä. Vaipat muodostavat hoitotarvikejakeluiden toiseksi suurimman kuluerän, heti diabetestarvikkeiden jälkeen.

Lisätietoja

Tuulia Lahtinen, pro gradu -tutkielman toteuttaja: lahtinen.tuulia@gmail.com

Tiina Vaittinen, hankejohtaja: 040 1909770, tiina.vaittinen@tuni.fi

Hankkeen kotisivu: www.vaippahanke.fi

Twitter, Instagram ja Facebook: @Vaippahanke

Lähteitä

Lahtinen, Tuulia (2022): Aikuisten inkontinenssisuojien hoitotarvikejakelun käytännöt Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143829/LahtinenTuulia.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Vaittinen, T., Asikainen, E., Rajala, A. I., Lahtinen, T., & Törnävä, M. (2021). Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa . Alue Ja Ympäristö, 50(2), 117–135. https://doi.org/10.30663/ay.109146.

PAD003 What to call it?

Tässä englannin kielisessä podcastissa juttelemme Dr Christopher Chattertonin kanssa siitä, miksi ”sitä” – eli inkontinenssisuojaa – tulisi kutsua, ja miksi. Juttelemme International Continence Societyn julkaisemasta terminologiasuosituksesta, jota Chris oli mukana kirjoittamassa. Pohdimme myös sitä, miten stigma vaikuttaa terminologiavalintoihin eri tilanteissa ja eri kielissä, ja kulttuureissa. Jakso on nauhoitettu syksyllä 2020.

Jakson on editoinut Timo Uotinen

16 joulukuu 2021

Vaipan puheiden kuuntelemista hyvinvointivaltiossa

Vaippahankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli julkaistu

Tutkimisessa parasta on lupa kysyä tyhmiä, eksyä, innostua yhdessä ja sitten löytää jotain aivan uutta ja tärkeää.

Sitä ihmettelee maailmaa, ja kysyy kysymyksiä, joita ei ymmärrä, ja mistä haluaisi tietää lisää. Kysyy ääneen, ja saa onnekkaana mahdollisuuden kaivella asiaa lisää, kaivella perinpohjaisesti. Saa luvan ihmetellä itsestäänselvyyksiä – jotka sitten osoittautuvat kaikkea muuta kuin itsestään selviksi.

Sitten löytää muita ihmisiä, jotka ovat ihmetelleet samaa, työskennelleet asian parissa, mutta eivät ole ihmetelleet ääneen. Tai ovat ihmetelleet ääneen, mutta ei ole kuultu, tai kuunneltu.

Sitten sitä aletaan yhdessä kysellä näitä pöhköltä tuntuneita kysymyksiä eri paikoissa. Ihmiset auttavat. Alkaa löytyä vastauksia, usein keskenään ristiriitaisia.

Olemassa olevat käytännöt, niiden puutteet ja hiljaisuudet, alkavat hahmottua, siellä täällä. Pikkuhiljaa alkaa näkyä paikkojen ja käytäntöjen välisiä yhteyksiä: sellaisia, mitä kaikki eivät näe, mutta tutkivalle porukalle näyttäytyvät toisiinsa yhdistyvinä polkuina, yhdistettävinä johtolankoina, umpikujinakin.

Näkyy solmuja ja ongelmia. Sitten niitä pähkäillään, analysoidaan, ja alkaa löytyä myös ratkaisuja. Hölmöt kysymykset eivät olleetkaan hölmöjä! Juuri tämä kokonaisuus pitää ymmärtää ja hoitaa paremmin, tässä yhteiskunnassa, nyt! Ja meillä on tietoa siitä miten se tehdään!

Tällaista tutkimusmatkaa pääset nyt seuraamaan lukemalla Vaippahankkeen ensimmäisen tutkimusartikkelin ”Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa”.

Kysymme artikkelissa hassun kysymyksen: ”Miten vaippa puhuu hyvinvointivaltiossa?”

Sitten seuraamme moninaisiin haastattelumateriaaleihin nojautuen, miten vaippojen puhe kuuluu, hiljenee ja hiljennetään hyvinvointivaltion käytännöissä.

Esitämme, että ekohyvinvointivaltion rakentaminen on mahdollista vain, jos se rakennetaan vuotavien kehojen ehdoilla, ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Laadimme myös joitakin suuntaviivoja siihen, miten tämä tulisi tehdä.

Juttu on osa Alue & Ympäristö -lehden ekohyvinvointivaltiota käsittelevää teemanumeroa, joka on aivan käsittämättömän hieno kokoelma suomenkielistä tutkimusta.

7 toukokuu 20217 toukokuu 2021

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

Vaipat liittyvät myös metsään

Metsäteollisuus ei varmasti tule ensimmäisenä mieleen aikuisten vaipoista puhuttaessa.

Metsäteollisuus on kuitenkin yksi keskeisistä vaippojen tuotantoon liittyvistä teollisuuden aloista. Se tuottaa vaippojen imukerroksiin käytettävää ”fluffia”.

Ollakseen aidosti kestävällä pohjalla, metsäteollisuuden tulee ratkaista joukko kestävään metsätalouteen ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä.

Metsäteollisuudessa piilee kuitenkin myös inkontinenssisuojien kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja.

Vaippahankkeen johtajaa Tiina Vaittista haastateltiin joku aika sitten Stora Enson tuottamaan podcastiin, jossa pohditaan inkontinenssisuojien kestävää kehitystä.

Podcastissa myös joukko muita asiantuntijoita tarjoaa vastauksia kysymykseen:

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

KLIKKAA TÄSTÄ JA KUUNTELE

Tietoa meistä

Tällaisella porukalla työskentelemme nyt. Jos sinulla on samansuuntaisia tutkimusintressejä, ja haluat osaksi tiimiämme – haluat esimerkiksi tehdä aiheeseen liittyvää väitöstutkimusta tai gradua – olethan yhteydessä!

Photo: Jonne Renvall, Tampere University

TIINA VAITTINEN (YTT) on hankkeen johtaja ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Tiinalla on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Rauhan- ja konfliktintutkimuksen tieteenalalta. Hän on erikoistunut hoivan globaalin poliittisen talouden tutkimiseen menetelmillä, joissa ilmiöitä seurataan arkipäivän mikrotasolta globaaleihin ja ylikansallisiin rakenteisiin. Tiina on melko laiska päivittämään henkilökohtaisia nettisivujaan, LinkedIniä, CV:tä ja sen semmoisia. Parhaiten hänen menneistä (akateemisista) tekemisistään pääsee perille tällä sivulla. Yhdessä Anna Rajalan kanssa, Tiina julkaisee myös nimellä Annastiina Rajala-Vaittinen.

EVELIINA ASIKAINEN on hallintotieteiden tohtori ja lehtori Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian yksikössä. Eveliina työskenteli hankkeessa kahdeksan kuukautta vuosina 2020-21. Hänen tutkimuksensa liittyi erityisesti työpakettiin, jossa selvitettiin vaipan globaalia poliittista taloutta jätteen näkökulmasta, sekä kiertotalouden mahdollisuuksia. Eveliinan osallistumisen hankkeeseen teki mahdolliseksi Koneen Säätiön myöntämä hankeapuraha, ja Eveliina osallistuu työhömme edelleen mm. yhteiskirjoittamisen merkeissä.

CHRISTOPHER CHATTERTON (PhD) on sosiologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Chris työskenteli Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkijatohtorina vuonna 2020 Iso-Britanniasta käsin, ja hän tekee edelleen yhteistyötä kanssamme. Hänen tutkimuksensa hankkeessa keskittyy erityisesti vaippateknologiaan ja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmiin. Tällä hetkellä Chris työskentelee hyväntekeväisyysjärjestön vetämässä ”Pad Project UK” -hankkeessa, joka on oma itsenäinen hankkeensa, eikä nimestään huolimatta liity Vaippahankkeseen.

TUULIA LAHTINEN työskenteli hankkeessa tutkimusavustajana. Hän on terveystieteiden maisteri, joka teki pro gradu -tutkielmansa osana Vaippahanketta. Gradussaan Tuulia tarkasteli suomalaisia hoitotarvikejakelukäytäntöjä, ja vertaili käytäntöjä sekä niihin liittyviä eriarvoisuuksia alueellisesti. Aiemmalta koulutukseltaan Tuulia on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, ja omaa työkokemusta mm. hoitotarvikejakelussa työskentelystä. Pro gradu-tutkielmansa lisäksi Tuulia on osallistunut hankkeen aineistojen keräämiseen ja kirjoittamiseen, ja jatkamme yhteistyötä mm. yhteiskirjoittamisen merkeissä.

ANNA I. RAJALA (ft, MA, PhD) on Suomen Akatemian tutkijatohtori, joka johtaa tällä hetkellä omaa ulostamisen politiikkaan liittyvää tutkimushanketta. Anna tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa muun muassa yhteiskirjoitettujen artikkelien tiimoilta, ja yhdessä Tiina Vaittisen kanssa julkaisee myös nimellä Annastiina Rajala-Vaittinen. Annan väitöstutkimus analysoi fysioterapian etiikkaa saksalaisfilosofi Theodor W. Adornon ajatteluun pohjautuen. Lisäksi hän on tutkinut fysioterapian diskursseja dementiaan, talouteen ja politiikkaan sekä dementiatilastojen ’affektiiviseen politiikkaan’ liittyen. Annan kiinnostus vaippoihin ja (in)kontinenssiin nousee sekä hänen kliinisestä kokemuksestaan fysioterapeuttina että laajasta kiinnostuksesta terveyden ja sairauden filosofiseen, poliittiseen ja eettiseen tutkimukseen. Hän on kiinnostunut myös terveyden humanistisista tieteitä, mannermaisesta filosofiasta ja poliittisen talouden tutkimuksesta.

MINNA TÖRNÄVÄ on terveystieteiden tohtori, seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti. hän tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa artikkelien yhteiskirjoittajana. Minna on inkontinenssin ja muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden kliininen asiantuntija ja on kiinnostunut ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Hän toimii vaippahankeen lisäksi eri seksuaali- ja lisääntymisterveysaiheisissa tutkimusprojekteissa.

Ota yhteyttä

Voit olla meihin yhteydessä sähköpostitse (tiina.vaittinen (A) tuni.fi).

Mitä teemme

Aikuisille suunnatut vaipat – eli inkontinenssisuojat – ovat arkisia kulutushyödykkeitä, joita sadat miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin ympäri maailman.

Tiedämme kuitenkin varsin vähän tämän hyödykkeen kierrosta maailmantaloudesta – tätä kiertoa hankkeemme pyrkii kartoittamaan, kokonaisvaltaisesti.

Toisin kuin julkisessa puheessa aikuisten vaipat usein esitetään, inkontinenssisuojien maailmassa ei ole kyse vain sukupuolitetusta häpeästä, inhoa herättävistä eritteistä, tai julkisen hoivan menoeristä.

Niin globaalisti kuin lokaalistikin tarkasteltuna vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä erilaisten poliittisten todellisuuksien säätelemää taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Tämän globaalin poliittisen talouden eri ulottuvuuksien ymmärtäminen on tärkeää, kun pyritään hoivan kestävään tulevaisuuteen.

Jotta voi tutkia vaipan globaalia poliittista taloutta, tulee tietenkin ensin tietää, mikä vaippa on. Tämä ei itseasiassa olekaan niin kovin helppo kysymys – sillä vaippa on monta asiaa samanaikaisesti.

Se on teknologiaa, mutta myös välttämätön kulutushyödyke erilaisille käyttäjäryhmille (miehille ja naisille, nuorille ja vanhoille, vaippoja käyttäville ihmisille ja heidän hoitajilleen, julkisille ja yksityisille hoitokodeille ja sairaaloille). Niin globaalisti kuin paikallisestikin, vaippa on eriarvoisuuden lähde ja monelle etuoikeus käyttää.

Koko elämänkaarensa ajan, vaippa on myös jätettä, ja tuottaa jätettä.

Kaikissa näissä todellisuuksissa vaipan kulloistakin olemusta muokkaavat aina sekä politiikka, että markkinavoimat ja taloudelliset intressit.

Tässä hankkeessa tutkimme näitä neljää eri ”vaippatodellisuutta”: vaippaa teknologiana, eri käyttäjäryhmille suunnattuna kulutushyödykkeenä, eriarvoisuuden lähteenä ja etuoikeutena käyttää ja vaippaa jätteenä.

Kartoitamme ”vaippatodellisuuksiin” liittyviä materiaalisia käytäntöjä ja käytäntöjen muokkaamia poliittisia talouksia, sekä niiden globaaleja kietoumia.

Kietoumissa syntyy erilaisia jännitteita, ja kestävän kehityksen haasteita, joita pyrimme ratkomaan yhdessä eri intressiryhmien kanssa (ml. teollisuus, käyttäjäryhmät, julkinen sektori).

Miten aikuisille suunnattujen vaippojen teknologinen kehitys esimerkiksi huomioi niitä käyttävien ihmisten arkitodellisuuden?

Kenen ääni kuuluu vaippateollisuuden monitahoisessa kehityksessä, ja miksi – ja kenen kokemukset hiljennetään? Millä tavoin kaupunkikehitys ja infrastruktuuri huomioi aikuiset, joilla on pidätyskyvyn ongelmia? Miten vaippajätettä käsitellään ja hallitaan erilaisissa yhteiskunnissa – ja voiko tulevaisuuden kiertotalous tarjota ratkaisuja vaippojen ekologiseen kuormaan?

Millä tavoin vaippateollisuus työskentelee jo nyt eri intressiryhmien kanssa vähentääkseen ekologista kuormaansa eri puolilla maailmaa?

Miten inkontinenssivaivojen kanssa on mahdollista elää kunniallista elämää silloin, kun näitä kertakäyttöisiä hygieniatuotteita ei ole saatavilla, tai ne ovat rikkaiden etuoikeus?

Miten nämä erilaiset ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen haasteet kietoutuvat toisiinsa? Miten haasteita ratkotaan kestävällä tavalla, ja miten ratkaisuissa voisi osallistaa kaikki keskeiset intressiryhmät?

Image: iStock, by whyframestudio

Yhteistyössä lukuisten eri intressiryhmien kanssa kartoitamme hankkeessamme globaalin vaippateollisuuden eettiset haasteet, pyrkien löytämään kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja.

Kiinnittämällä huomiota hiljennettyyn ja sivuutettuun aikuisiän inkontinenssia koskevaan tietoon paitsi Suomen kaltaisissa rikkaissa yhteiskunnissa myös alhaisemman tulotason maissa, hankkeemme pyrkii purkamaan vaivaan liittyvää stigmaa ja häpeää.

Hankkeen aikana järjestämme lukuisia monitoimijatyöpajoja, joissa keräämme aineistoa, kerromme tutkimuksemme tuloksista ja tarjoamme verkostoitumisalustan alan toimijoille. Jos haluat mukaan työpajatoimintaan, olethan yhteydessä. Haluamme tehdä yhteistyötä myös sinun kanssasi.