Tämän on hankkeen Hoivan kestävä tulevaisuus: Aikuisille suunnattujen vaippojen globaali poliittinen talous suomenkielinen kotisivu.
Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettavaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (hanke nro: #321972) ja Koneen Säätiö.
Mitä teemme
Aikuisille suunnatut vaipat – eli inkontinenssisuojat – ovat arkisia kulutushyödykkeitä, joita sadat miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin ympäri maailman.
Tiedämme kuitenkin varsin vähän tämän hyödykkeen kierrosta maailmantaloudesta – tätä kiertoa hankkeemme pyrkii kartoittamaan, kokonaisvaltaisesti.
Toisin kuin julkisessa puheessa aikuisten vaipat usein esitetään, inkontinenssisuojien maailmassa ei ole kyse vain sukupuolitetusta häpeästä, inhoa herättävistä eritteistä, tai julkisen hoivan menoeristä.
Niin globaalisti kuin lokaalistikin tarkasteltuna vaippojen ympärille syntyy päivittäin valtava määrä erilaisten poliittisten todellisuuksien säätelemää taloudellista toimintaa: voittoja ja hyötyjä eräille, epätasa-arvoa ja ympäristöongelmia toisille. Tämän globaalin poliittisen talouden eri ulottuvuuksien ymmärtäminen on tärkeää, kun pyritään hoivan kestävään tulevaisuuteen.
Jotta voi tutkia vaipan globaalia poliittista taloutta, tulee tietenkin ensin tietää, mikä vaippa on. Tämä ei itseasiassa olekaan niin kovin helppo kysymys – sillä vaippa on monta asiaa samanaikaisesti.
Se on teknologiaa, mutta myös välttämätön kulutushyödyke erilaisille käyttäjäryhmille (miehille ja naisille, nuorille ja vanhoille, vaippoja käyttäville ihmisille ja heidän hoitajilleen, julkisille ja yksityisille hoitokodeille ja sairaaloille). Niin globaalisti kuin paikallisestikin, vaippa on eriarvoisuuden lähde ja monelle etuoikeus käyttää.
Koko elämänkaarensa ajan, vaippa on myös jätettä, ja tuottaa jätettä.
Kaikissa näissä todellisuuksissa vaipan kulloistakin olemusta muokkaavat aina sekä politiikka, että markkinavoimat ja taloudelliset intressit.
Tässä hankkeessa tutkimme näitä neljää eri ”vaippatodellisuutta”: vaippaa teknologiana, eri käyttäjäryhmille suunnattuna kulutushyödykkeenä, eriarvoisuuden lähteenä ja etuoikeutena käyttää ja vaippaa jätteenä.
Kartoitamme ”vaippatodellisuuksiin” liittyviä materiaalisia käytäntöjä ja käytäntöjen muokkaamia poliittisia talouksia, sekä niiden globaaleja kietoumia.
Kietoumissa syntyy erilaisia jännitteita, ja kestävän kehityksen haasteita, joita pyrimme ratkomaan yhdessä eri intressiryhmien kanssa (ml. teollisuus, käyttäjäryhmät, julkinen sektori).
Miten aikuisille suunnattujen vaippojen teknologinen kehitys esimerkiksi huomioi niitä käyttävien ihmisten arkitodellisuuden?
Kenen ääni kuuluu vaippateollisuuden monitahoisessa kehityksessä, ja miksi – ja kenen kokemukset hiljennetään? Millä tavoin kaupunkikehitys ja infrastruktuuri huomioi aikuiset, joilla on pidätyskyvyn ongelmia? Miten vaippajätettä käsitellään ja hallitaan erilaisissa yhteiskunnissa – ja voiko tulevaisuuden kiertotalous tarjota ratkaisuja vaippojen ekologiseen kuormaan?
Millä tavoin vaippateollisuus työskentelee jo nyt eri intressiryhmien kanssa vähentääkseen ekologista kuormaansa eri puolilla maailmaa?
Miten inkontinenssivaivojen kanssa on mahdollista elää kunniallista elämää silloin, kun näitä kertakäyttöisiä hygieniatuotteita ei ole saatavilla, tai ne ovat rikkaiden etuoikeus?
Miten nämä erilaiset ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen haasteet kietoutuvat toisiinsa? Miten haasteita ratkotaan kestävällä tavalla, ja miten ratkaisuissa voisi osallistaa kaikki keskeiset intressiryhmät?
Yhteistyössä lukuisten eri intressiryhmien kanssa kartoitamme hankkeessamme globaalin vaippateollisuuden eettiset haasteet, pyrkien löytämään kokonaisvaltaisesti kestäviä ratkaisuja.
Kiinnittämällä huomiota hiljennettyyn ja sivuutettuun aikuisiän inkontinenssia koskevaan tietoon paitsi Suomen kaltaisissa rikkaissa yhteiskunnissa myös alhaisemman tulotason maissa, hankkeemme pyrkii purkamaan vaivaan liittyvää stigmaa ja häpeää.
Hankkeen aikana järjestämme lukuisia monitoimijatyöpajoja, joissa keräämme aineistoa, kerromme tutkimuksemme tuloksista ja tarjoamme verkostoitumisalustan alan toimijoille. Jos haluat mukaan työpajatoimintaan, olethan yhteydessä. Haluamme tehdä yhteistyötä myös sinun kanssasi.
Miksi tämä on tärkeää?
Tiedon häpeää lievittävä vaikutus
Inkontinenssi, eli virtsan tai ulosteen karkailu on varsin yleinen ongelma, myös aikuisiällä. On arvioitu, että maailmanlaajuisesti jopa 400 miljoonaa aikuisikäistä ihmistä kärsii virtsankarkailusta. Ulosteenkarkailusta voi kärsiä jopa 6% alle 40-vuotiaista aikuisista. Kaiken kaikkiaan jopa yksi kymmenestä ihmisestä voi kärsiä sekä virtsan- että ulosteenpidätykseen liittyvistä ongelmista.
Vaiva ei liity vain ikääntymiseen, sillä esimerkiksi monet krooniset sairaudet ja synnytysvammat aiheuttavat inkontinenssia. Erilaisia hoitokeinoja on olemassa, leikkaushoidoista fysioterapiaan ja lääkitykseen ja näiden yhdistelmiin. Usein vaivaa ei kuitenkaan voida kokonaan parantaa. Sitäkin useammin tietoa hoitokeinoista ei ole riittävästi saatavilla.
Kontinenssituotteet – kuten aikuisten inkontinenssisuojat eli vaipat* – ovat monelle arkisia ja välttämättömiä käyttöhyödykkeitä.
Yleisyydestään huolimatta aikuisiän inkontinenssi on yksi stigmatisoivimmista, eli häpeää aiheuttavista, terveysongelmista.
Häpeilyn vuoksi tiedämme loppujen lopuksi valtavan vähän aikuisille suunnattujen vaippojen maailmasta. Kuitenkin juuri häpeän purkamiseksi tarvitsisimme enemmän arkipäiväistä tietoa inkontinenssista ja myös elämästä vaippojen kanssa.
Tieto voi vähentää myyttejä ja lievittää pidätyskyvyn menettämiseen liittyviä pelkoja. Tiedon lisääminen madaltaa kynnystä ottaa asia puheeksi, tehden aiheesta helpommin lähestyttävän erilaisissa tilanteissa.
Inkontinenssiin ja vaippoihin liittyvä tieto voi myös edesauttaa inkontinenssihoidon ja -hoivan parempaa saatavuutta erilaisille ryhmille. Viimekädessä inkontinenssiin liittyvä stigma nimittäin muokkaa myös terveyspalveluita.
Vaikka pidätyskyvyn ongelmat ovat yleisiä, niihin liittyvä tieto-taito ei useinkaan ole terveysalan ja lääketieteen koulutuksen keskiössä. Tästä johtuen terveysalan ammattilaisilla ei aina ole riittävää ymmärrystä kontinenssihoidon lukuisista mahdollisuuksista, kuten erilaisista hoitomuodoista tai kontinenssituotteista.
Kontinenssitiedon puute terveysalalla voi aiheuttaa sen, että aikuisvaippojen käyttö normalisoidaan silloinkin, kun vaiva voitaisiin parantaa erilaisin hoitomuodoin, tai paremmin vaivan hallintaan sopivia tuotteita olisi saatavilla. (Inkontinenssisuoja on yleinen muttei ainoa tuote, joilla hallita virtsan- ja/tai ulosteenkarkailua. Englanninkielistä tietoa vaihtoehdoista löytyy esimerkiksi tästä portaalista.)
Tiedon puute voi aiheuttaa myös sen, että ne ketkä vaippoja tarvitsevat eivät löydä hoitotarvikejakelun palveluiden pariin, tai heille ei tarjota juuri heidän arkeensa parhaiten sopivia tuotteita.
Tällaisten sosiaalisten ja terveyspalvelujärjestelmää koskevien syiden lisäksi on toki myös muita syitä tuntea aikuisille suunnattujen vaippojen maailma paljon nykyistä paremmin. Esimerkiksi talous.
Nopeasti kasvavat maailmanmarkkinat
Aikuisten inkontinenssisuoja on yleisesti tunnettu ja eniten käytetty tuote kontinenssivaivojen hallinnassa.
Globaalisti ikääntyvä väestö on yksi merkittävä syy kasvuun, mutta myös muita syitä on: esimerkiksi uudenlaiset ja aiempaa kalliimmat vaippateknologiat, uudet tuoteperheet ja aiempaa edullisempi hinnoittelu joissakin tuoteperheissa, sekä stigman purkaminen, joka omalta osaltaan edistää vaippamyyntiä.
Vaippojen maailmanmarkkinoiden kasvu merkitsee monenmoisia asioita. Se tarkoittaa, että yhä useammalla inkontinenssista kärsivällä ihmisellä on varaa käyttää näitä tarpeellisia hygieniatuotteita.
Markkinoilla on myös entistä laajempi valikoima aikuisille suunnattuja vaippatuotteita. Uudet, kalliimmat korkean teknologian tuotteet voivat ehkä tarjota tehokkaampaa tai parempaa kontinenssihoivaa siellä, missä tällaiseen on varaa.
Vaippojen käytön kasvun taustalla saattaa olla osin myös yllä mainittu tiedon puute terveysjärjestelmässä: Jos vaihtoehtoisia kontinenssivaivojen hoito- ja hallintamuotoja ei tarjota riittävissä määrin, vaippaa käytetään silloinkin kun se ei ole paras mahdollinen ratkaisu.
Globaalien vaippamarkkinoiden kasvu väistämättä tarkoittaa myös sitä, että rahaa aikuisten inkontinenssisuojien ostamiseen käytetään yhä enemmän – ja että vaippojen myynnillä tehdään yhä enemmän rahaa. Tämä vaikuttaa paitsi kotitalouksiin, myös julkiseen sektoriin niissä maissa, missä kontinenssituotteiden hankintaa subventoidaan verovaroin.
Vaippateollisuudessa osa tuotoista sijoitetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, sekä ohjataan hyväntekeväisyytenä esimerkiksi potilasjärjestöille. Verojakin maksetaan.
Maailmanlaajuisesti kiihtyvä vaippamyynti kuitenkin vaikuttaa myös pääoman kasautumiseen: ei vain vaippayhtiöiden voittoina, mutta myös monien muiden ylikansallisten tahojen, kuten voittoa tavoittelevien hoivayritysten kautta sekä vakuutussektorilla. Suuresti hävettyjen vaippojen kiertoon maailmantaloudessa näin ollen liittyy läheisesti myös rahankierto finanssimaailmassa.
Toisin sanoen sillä, että sadat miljoonat ihmiset maailmassa elävät aikuisiän inkontinenssivaivojen kanssa, ja että monet käyttävät vaippoja ongelman hallitsemiseen, on valtava vaikutus globaaliin poliittiseen talouteen.
Tästä kaikesta meidän tulisi tietää enemmän, jotta voidaan varmistaa, että vaippojen vaikutukset maailmassa ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä pohjalla.
Vaippojen ekologinen kuorma
Vaippamarkkinoiden kasvu väistämättä tarkoittaa, että myös ihmiskunnan maapallolle jättämä jätekuorma kasvaa kasvamistaan, päivittäin. Vaikka aikuisillekin on olemassa kestotuotteita, markkinoiden kasvu viittaa ennen kaikkea kertakäyttötuotteisiin, jotka eivät maadu.
Jokainen kertakäyttöinen inkontinenssisuoja lisää jätekuormaamme koko elinkaarensa ajan, tuotannosta myyntiin, käyttöön ja hävittämiseen. Vaippateollisuus kehittelee kyllä kiertotalouden ratkaisuja päivittäin, mutta toistaiseksi vaipan kiertokulku on vielä varsin epäekologista.
Ilmastonmuutoksen ja ympäristökriisin aikakaudella on selvää, että tästäkin syystä tietoa aikuisille suunnattujen vaippojen maailmasta tarvitaan lisää, kiireisesti. Tästä ovat varmasti yhtä mieltä kaikki intressiryhmät, siitäkin huolimatta, että eri ryhmien intressit ovat toisinaan ristiriidassa keskenään.
Tarve yhteisesti tuotettuun tietoon
Suuret vaippafirmat tekevät paljon yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, ratkoakseen aikuisten vaippoihin liittyviä hankalia kysymyksiä – stigmasta jäteongelmaan.
Ratkaisuja haetaan esimerkiksi kiertotaloudesta, jolloin vaipan koko elämänkaari otetaan tarkastelun alle, tuotannosta jakeluun, käyttöön, hävitykseen, ja materiaalien uudelleen käyttöön eli kierrätykseen.
Vaippayritysten pyrkimyksiä kestävämpiin ratkaisuihin ei tule aliarvioida, eikä ivata. Näillä yrityksillä on paljon valtaa ja mahdollisuuksia myötävaikuttaa siihen, että inkontinenssihoidon ja -hoivan tulevaisuus on kestävällä pohjalla. Hankkeemme pyrkii yhteistyöhön myös isojen toimijoiden kanssa.
On kuitenkin selvää, että suuret pörssiin listautuneet yritykset toimivat kaupallisin intressein, jotka puolestaan ovat kasvavaan vaippamyyntiin sidottuja. Tästä syystä hoivan kestävän tulevaisuuden takaaminen vaippojen maailmassa ei voi jäädä yksin suuryritysten vastuulle.
Hankkeessamme kokonaisvaltaisesti kestävän tulevaisuuden kuvitteleminen ja havitteleminen tapahtuu yhteistyössä monenlaisten käyttäjä-, tuottaja- ja intressiryhmien kanssa, intressiristiriidoista huolimatta ja niitä kunnioittaen.
Olemme tietoisia jännitteistä
Hoivan kestävän tulevaisuuden kartoittaminen vaippojen globaalitaloudessa vaatii sitä, että erilaisten intressiryhmien näkökulmat, tarpeet ja tieto huomioidaan.
Erilaisten käyttäjäryhmien tieto on tärkeää siinä missä hoitoalan ammattilaistenkin – eikä ammattien välisisten hierarkioiden tule määrittää sitä, kenen tiedolla on väliä.
Julkisen sekä yksityisen sektorin kontinenssihoitoa ja -hoivaa tarjoavien tahojen näkemyksillä ja kokemuksilla on väliä.
Näitä näkemyksiä tulisi myös törmäyttää aiempaa enemmän jätteenkäsittelyn infrastruktuurista päättävien tahojen kanssa.
Suuret vaippafirmat ovat toki aktiivisia toimijoita, mutta yhtä lailla tulisi tietää, mitä tapahtuu inkontinenssiin keskittyvien terveysteknologioiden maailmassa.
Kaikki nämä toimijat – ja moni muu – osallistuvat päivittäin erilaisiin käytäntöihin, joissa aikuisille suunnattujen inkontinenssisuojien maailmantalous syntyy. Jos haluamme tehdä tästä globaalista todellisuudesta kestävämmän, kaikilla toimijoilla ja heidän arkisilla vaippakäytännöillään on väliä.
Erilaisten näkökulmien laaja-alainen huomioiminen ei ole helppoa, sillä toimijoiden näkökulmat ovat usein ristiriidassa keskenään, esimerkiksi suhteessa vaippojen käyttöä koskevaan häpeään, resurssien oikeudenmukaiseen jakamiseen, vaippateollisuuden tuottoihin tai ympäristönäkökulmiin.
Tällaiset jännitteet tulisi hyväksyä olemassa olevina konflikteina. Lisäksi tulisi ymmärtää, että konfliktit eivät ole negatiivinen asia, vaan olennainen osa ihmiselämää: Konfliktit ovat paikkoja joissa on pakko käydä neuvottelua vastakkaisten näkökulmien kesken.
Olemme hankkeessamme varsin tietoisia erilaisista aikuisten inkontinenssisuojien käyttöön liittyvistä jännitteistä ja konflikteista, jotka liittyvät tutkimukseemme – ja on meillä mielipiteitä itsellämmekin.
Hankkeen pääasiallinen tavoite on kuitenkin ennen kaikkea ymmärtää erilaisia aikuisille suunnattujen vaippojen maailmaan liittyviä ristiriitoja, useasta eri näkökulmasta ja mahdollisimman syvällisesti. Vasta sen jälkeen on mahdollista alkaa purkaa ristiriitoja yhteisen tavoitteen eteen: sellaisen tulevaisuuden, että hoito ja hoiva on hyvää paitsi ihmiselle, myös ympäristölle.
Toisin sanoen, vaikka et olisikaan samaa mieltä kaikesta siitä, mitä verkkosivulla kirjoitamme, mutta aihe on lähellä sydäntäsi syystä tai toisesta – ole yhteydessä. Me arvostamme tietoasi ja näkökulmaasi, ja haluamme oppia sinulta lisää. Tämä on tärkeää.
—
*HUOM. Käytimme hankkeen suomenkielisissä materiaaleissa sanaa ”vaippa” aiemmin lainausmerkeissä siitä syystä, että jotkut aikuisten inkontinenssisuojia (eli vaippoja) käyttävät ihmiset kokevat termin infantilisoivaksi – eli kokevat, että heidän vaivansa rinnastetaan pikkulasten elämään.
Olemme kuitenkin saaneet tästä kriittistä palautetta vaippoja käyttäviltä ihmisiltä, joiden mielestä on tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä, ja siten, että kaikki ymmärtävät mistä on kyse. Käyttämällä epäselvempiä, teknisempiä tai kliinisempiä ilmaisuja – kuten inkontinenssisuoja tai absorbentti materiaali – helposti piilottaa vaippoihin liittyvän arjen, ja arkikielen, ja siten pahimmillaan jopa lisää aiheeseen liittyvää stigmaa ja häpeää
Näistä syistä käytämme hankkeessa sekä termejä vaippa, että inkontinenssisuoja – ja toisinaan vaippateknologiasta puhuttaessa esimerkiksi termiä ”absorbentti (imukykyinen) materiaali”.
Tietoa meistä
Tällaisella porukalla työskentelemme nyt. Jos sinulla on samansuuntaisia tutkimusintressejä, ja haluat osaksi tiimiämme – haluat esimerkiksi tehdä aiheeseen liittyvää väitöstutkimusta tai gradua – olethan yhteydessä!
TIINA VAITTINEN (YTT) on hankkeen johtaja ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Tiinalla on yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto Rauhan- ja konfliktintutkimuksen tieteenalalta. Hän on erikoistunut hoivan globaalin poliittisen talouden tutkimiseen menetelmillä, joissa ilmiöitä seurataan arkipäivän mikrotasolta globaaleihin ja ylikansallisiin rakenteisiin. Tiina on melko laiska päivittämään henkilökohtaisia nettisivujaan, LinkedIniä, CV:tä ja sen semmoisia. Parhaiten hänen menneistä (akateemisista) tekemisistään pääsee perille tällä sivulla. Yhdessä Anna Rajalan kanssa, Tiina julkaisee myös nimellä Annastiina Rajala-Vaittinen.
EVELIINA ASIKAINEN on hallintotieteiden tohtori ja lehtori Tampereen ammattikorkeakoulun teollisuusteknologian yksikössä. Eveliina työskenteli hankkeessa kahdeksan kuukautta vuosina 2020-21. Hänen tutkimuksensa liittyi erityisesti työpakettiin, jossa selvitettiin vaipan globaalia poliittista taloutta jätteen näkökulmasta, sekä kiertotalouden mahdollisuuksia. Eveliinan osallistumisen hankkeeseen teki mahdolliseksi Koneen Säätiön myöntämä hankeapuraha, ja Eveliina osallistuu työhömme edelleen mm. yhteiskirjoittamisen merkeissä.
CHRISTOPHER CHATTERTON (PhD) on sosiologi ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Chris työskenteli Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tutkijatohtorina vuonna 2020 Iso-Britanniasta käsin, ja hän tekee edelleen yhteistyötä kanssamme. Hänen tutkimuksensa hankkeessa keskittyy erityisesti vaippateknologiaan ja erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmiin. Tällä hetkellä Chris työskentelee hyväntekeväisyysjärjestön vetämässä ”Pad Project UK” -hankkeessa, joka on oma itsenäinen hankkeensa, eikä nimestään huolimatta liity Vaippahankkeseen.
TUULIA LAHTINEN on (omalla rahoituksella työskentelevä) väitöskirja tutkija. Monimenetelmäisen väitöskirjan tavoitteena on kartoittaa, millaisia esteitä neuvolatyössä on siihen, että raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten inkontinenssia ei ennaltaehkäistä ja hoideta parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimus kartoittaa ratkaisuja raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten inkontinenssin ennaltaehkäisyn ja hoidon toteutumiseen neuvolassa. Tuulia työskenteli aiemmin hankkeessamme tutkimusavustajana. Hän on terveystieteiden maisteri, joka teki pro gradu -tutkielmansa osana Vaippahanketta. Gradussaan Tuulia tarkasteli suomalaisia hoitotarvikejakelukäytäntöjä, ja vertaili käytäntöjä sekä niihin liittyviä eriarvoisuuksia alueellisesti. Aiemmalta koulutukseltaan Tuulia on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja, ja omaa työkokemusta mm. hoitotarvikejakelussa työskentelystä. Pro gradu-tutkielmansa lisäksi Tuulia on osallistunut hankkeen aineistojen keräämiseen ja kirjoittamiseen, ja jatkamme yhteistyötä mm. yhteiskirjoittamisen merkeissä.
ANNA I. RAJALA (ft, MA, PhD) on Suomen Akatemian tutkijatohtori, joka johtaa tällä hetkellä omaa ulostamisen politiikkaan liittyvää tutkimushanketta. Anna tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa muun muassa yhteiskirjoitettujen artikkelien tiimoilta, ja yhdessä Tiina Vaittisen kanssa julkaisee myös nimellä Annastiina Rajala-Vaittinen. Annan väitöstutkimus analysoi fysioterapian etiikkaa saksalaisfilosofi Theodor W. Adornon ajatteluun pohjautuen. Lisäksi hän on tutkinut fysioterapian diskursseja dementiaan, talouteen ja politiikkaan sekä dementiatilastojen ’affektiiviseen politiikkaan’ liittyen. Annan kiinnostus vaippoihin ja (in)kontinenssiin nousee sekä hänen kliinisestä kokemuksestaan fysioterapeuttina että laajasta kiinnostuksesta terveyden ja sairauden filosofiseen, poliittiseen ja eettiseen tutkimukseen. Hän on kiinnostunut myös terveyden humanistisista tieteitä, mannermaisesta filosofiasta ja poliittisen talouden tutkimuksesta.
MINNA TÖRNÄVÄ on terveystieteiden tohtori, seksuaaliterapeutti ja fysioterapeutti. hän tekee yhteistyötä vaippahankkeen kanssa artikkelien yhteiskirjoittajana. Minna on inkontinenssin ja muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden kliininen asiantuntija ja on kiinnostunut ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Hän toimii vaippahankeen lisäksi eri seksuaali- ja lisääntymisterveysaiheisissa tutkimusprojekteissa.
Hankkeen uutisia
vaippahanke mediassa
Alla olevista linkeistä pääset Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistuihin juttuihin, joissa kerrotaan Vaippahankkeesta eri näkökulmista. (Jutut valitettavasti maksumuurin takana.)
Tiedote (vapaa julkaistavaksi) Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia. Puutteiden korjaamisella voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi. Virtsan- ja ulosteenkarkailu, eli inkontinenssi, on yleinen terveysvaiva, joka koskettaa suurta osaa väestöstä, myös nuoria ihmisiä. Esimerkiksi virtsainkontinenssista kärsii 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista 20 % ja yli 70-vuotiaista miehistä 25 %. Säännöllinen …
Vaippahankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli julkaistu Tutkimisessa parasta on lupa kysyä tyhmiä, eksyä, innostua yhdessä ja sitten löytää jotain aivan uutta ja tärkeää. Sitä ihmettelee maailmaa, ja kysyy kysymyksiä, joita ei ymmärrä, ja mistä haluaisi tietää lisää. Kysyy ääneen, ja saa onnekkaana mahdollisuuden kaivella asiaa lisää, kaivella perinpohjaisesti. Saa luvan ihmetellä itsestäänselvyyksiä – jotka sitten osoittautuvat kaikkea …
Raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito MISSÄ: zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa) MILLOIN: keskiviikkona 12.5.2022 klo 12.00–15.00 MITÄ MAKSAA: ei mitään KUKA VOI OSALLISTUA: terveydenhoitajat, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet raskaana olevien ja synnyttäneiden kanssa ILMOITTAUTUMINEN: tiina.vaittinen at tuni.fi Hei terveydenhoitaja! Millainen olisi unelmiesi hoitopolku raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä? …
We use cookies to optimise our website and our service.
Marketing/Tracking
Aina aktiivinen
The technical storage or access is strictly necessary for the legitimate purpose of enabling the use of a specific service explicitly requested by the subscriber or user, or for the sole purpose of carrying out the transmission of a communication over an electronic communications network.
Marketing/Tracking
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Marketing/Tracking
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Marketing
The technical storage or access is required to create user profiles to send advertising, or to track the user on a website or across several websites for similar marketing purposes.