News

Posted on

PELVIC ROAR ONLINE WORKSHOP ON PELVIC HEALTH IN HUMANITARIAN EMERGENCIES

WORKSHOP: HOW PELVIC HEALTH PROFESSIONALS CAN HELP SUPPORT PEOPLE LIVING WITH OR AT RISK OF INCONTINENCE IN HUMANITARIAN EMERGENCIES?

When: 11 March, 8pm-9.30pm (UK time)

Where: Zoom (link sent to the enrolled participants on the date of the webinar)

Enrolment: by 10 March, through this link https://forms.office.com/e/tSyL1v1K1k

Further information: Tiina Vaittinen, Tampere University, tiina.vaittinen AT tuni.fi

Humanitarian organisations are increasingly developing their practices of aid to better meet the needs of people who live with incontinence. For instance, in 2022 the Norwegian Church Aid published a vast report Mapping of Support for People Living with Incontinence in Humanitarian Contexts, and presently Oxfam, together with its partner organisations HelpAge International and Malawi Network of Older People’s Organisations (MANEPO), is conducting a multi-country study Improving the Lives of Older People with Incontinence.

It has come to our attention that this work would greatly benefit from the expertise of pelvic health professionals, particularly in relation to practices of preventing and mitigating incontinence in low-resource settings.

To crowdsource knowledge for the utilisation of the humanitarian field, Pelvic Roar is organising an online workshop on 11 March, 8pm (UK time). The workshop is co-organised by Myra Robson from Pelvic Roar, Tiina Vaittinen from the Pad Project at Tampere University, and Michelle Farrington from Oxfam.

WORKSHOP AIMS

The aim of the workshop is two-fold: First, to provide pelvic health professionals with knowledge on the present practices of aid for persons with incontinence and how to get involved and, secondly, to jointly map the possibilities of pelvic floor physiotherapy in these contexts. Detailed programme below.

COLLECTION OF DATA DURING THE WORKSHOP

The workshop participants will contribute to the cocreation of expertise, which requires some data collection practices. We will not record the workshop, but during the small group discussions, we use Flinga (a digital white board) where the participants will type (anonymous) notes on the ideas that arise in the discussion. In addition, after the workshop individual participants will have a possibility to submit in further ideas through a Microsoft Forms link, if they wish to do so.

STORAGE, PROCESSING AND ARCHIVING OF THE WORKSHOP DATA

All data is collected anonymously and stored behind passwords in Tampere University, where it is initially processed by Tiina Vaittinen. The data will be processed as little as possible, and it mainly means moving text from Excel files into a more presentable format, after which it will be posted on the Pelvic Roar homesite, for anyone to utilise. After this, the original files will be removed from the Tampere University server, where the data is initially stored.

ANONYMITY

The anonymity of the workshop participants will be secured in the processing of the data and publication of the workshop results. However, given that the workshop collects knowledge from experts of their own fields, it is possible for the participants to have their names acknowledged as co-creators of the knowledge, upon publication of the workshop results. We will ask about this in the enrolment form and will contact all participants once the results are posted on Pelvic Roar homesite.

WORKSHOP PROGRAMME

8.00 pm Welcome and short introduction to the programme, Tiina Vaittinen, Tampere University

8.05-8.20 Challenges of continence care in humanitarian emergencies and why we need more knowledge from pelvic health professionals, Michelle Farrington, Oxfam

8.20-8.30 Introduction to the workshop methods used in small groups, Tiina Vaittinen, Tampere University

8.30-9.00 In small groups: Mapping the potential of pelvic health professionals to help different patient groups to maintain continence health in humanitarian emergencies (Facilitated by Tiina and other volunteers from Tampere University)

9.00-9.20 Joint reflection of the small group discussions

9.20-9.30 Thank you and tips on how to get involved in humanitarian work

 

Posted on

Tutkimus osoittaa: Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia

Tiedote (vapaa julkaistavaksi)

Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia. Puutteiden korjaamisella voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi.

Stack of diapers on two even piles.

Virtsan- ja ulosteenkarkailu, eli inkontinenssi, on yleinen terveysvaiva, joka koskettaa suurta osaa väestöstä, myös nuoria ihmisiä. Esimerkiksi virtsainkontinenssista kärsii 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista 20 % ja yli 70-vuotiaista miehistä 25 %. Säännöllinen virtsainkontinenssi lisääntyy iän myötä. Yli 70-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii jopa 50 %.

Monia inkontinenssin muotoja voitaisiin hoitaa ja jopa parantaa. Vaivaa ei kuitenkaan aina diagnosoida ja hoideta perusteellisesti ennen inkontinenssisuoja- eli vaippalähetteen kirjoittamista. Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus jakaa vaipat maksutta, kun kyseessä on pitkäaikainen ja vaikea vaiva.

Suomessa vaippoja kulutetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, tilastopalvelu Statistan mukaan maailman kolmanneksi eniten: 1,3 kilogrammaa per asukas. Norjassa vastaava luku on yli puolet vähemmän, 0,58 kg per asukas.

Koska Norjan sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomea paremmin resursoitua ja koska laadukkaammalla inkontinenssihoidolla on mahdollista vähentää vaippojen tarvetta, ero vihjaa puutteisiin suomalaisissa inkontinenssihoidon käytännöissä.

Eräs merkittävä puute löytyy puutteellisista vaippalähetekäytännöistä. Tämä käy ilmi vastikään Tampereen yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkimuksessa.

Hoitotieteiden maisteri Tuulia Lahtisen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin vaippajakeluun liittyviä käytäntöjä kaikkiin Suomen kuntiin lähetetyllä kyselytutkimuksella. Hoitotarvikejakeluissa työskenteleville suunnattu kysely lähetettiin 295 kunnan kirjaamoon. Vastausprosentti oli 32 %, ja vastanneet kunnat kattoivat 56 % Suomen väkiluvusta. Analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tutkimuksessa paljastui, että aikuisvaippoja voi saada joissakin kunnissa ilman ohjausta tuotteiden oikeasta käyttötavasta ja toisinaan jopa ilman terveydenhuoltoalan ammattihenkilön lähetettä.

Inkontinenssisuojalähetteistä saattaa usein puuttua esimerkiksi diagnoosi ja inkontinenssin vaikeusaste.

– Ehkä hälyttävin löydös on kuitenkin se, että yksilöllinen inkontinenssin hoitosuunnitelma oli tehty asiakkaille harvoin (26 %) tai ei koskaan (22 %), tai vastaajat eivät osanneet sanoa oliko hoitosuunnitelmaa (21 %). Tämä viittaa siihen, ettei inkontinenssia hoideta aina parhaalla mahdollisella tavalla, Lahtinen pohtii tutkimuksensa tuloksia.

Hoitosuunnitelman puuttuessa vaippoja voidaan käyttää väärin tai ne ovat tarpeeseen nähden vääränlaisia. Esimerkiksi liian imukykyisten tuotteiden käyttämisestä voi seurata turhia kustannuksia ja materiaalihukkaa, ja väärän kokoiset tuotteet voivat aiheuttaa ylivuotoja, hankausta ja iho-ongelmia. Puutteellisen diagnosoinnin tapauksissa vaippoja saatetaan käyttää jopa turhaan, jos yksilöllisellä hoidolla vaiva olisi mahdollista hoitaa ja parantaa.

Pro gradu -tutkimus toteutettiin osana Tampereen yliopistossa toteutettavaa, Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa Hoivan kestävä tulevaisuus -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutuksia kehittämällä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää inkontinenssihoitoa.

– Lahtisen tutkimustulokset vahvistavat hankkeemme muissa aineistoissa ilmenneitä havaintoja. Suomessa kulutettavien aikuisvaippojen määrää olisi mahdollista vähentää merkittävästi, tekemällä yksilöllisiä inkontinenssin hoitosuunnitelmia ja parantamalla lähetekäytäntöjä. Koska vaippoja käytetään Suomessa paljon, tämä vähentäisi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia että ympäristövaikutuksia, samalla kun hoidon laatu paranisi, hankkeen johtaja Tiina Vaittinen

Fossiilipohjaisina kertakäyttötuotteina vaipat lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon jäte- ja ilmastokuormaa merkittävästi. Noin 5 % yhdyskuntajätteestä muodostuu Suomessa aikuisvaipoista. Kun siteet ja lastenvaipat lasketaan mukaan, vaipat muodostavat yli 40 % kierrätykseen kelpaamattomasta sekalaisesta jätteestä. Vaipat muodostavat hoitotarvikejakeluiden toiseksi suurimman kuluerän, heti diabetestarvikkeiden jälkeen.

Lisätietoja

Tuulia Lahtinen, pro gradu -tutkielman toteuttaja: lahtinen.tuulia@gmail.com

Tiina Vaittinen, hankejohtaja: 040 1909770, tiina.vaittinen@tuni.fi

Hankkeen kotisivu: www.vaippahanke.fi

Twitter, Instagram ja Facebook: @Vaippahanke

Lähteitä

Lahtinen, Tuulia (2022): Aikuisten inkontinenssisuojien hoitotarvikejakelun käytännöt Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143829/LahtinenTuulia.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Vaittinen, T., Asikainen, E., Rajala, A. I., Lahtinen, T., & Törnävä, M. (2021). Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa . Alue Ja Ympäristö, 50(2), 117–135. https://doi.org/10.30663/ay.109146.

 

 

Posted on

An International Multistakeholder Workshop: Register now!

CO-CREATING KNOWLEDGE ABOUT HOLISTICALLY SUSTAINABLE CONTINENCE CARE

A wooden doll sitting on the top of a pile of incontinence pads, with a picture of a landfill in the background

 

TISCARE2022 is an international multistakeholder workshop, organized by the Pad Project together with the World Federation for Incontinence and Pelvic Problems (WFIPP), at Tampere University 25-26 April 2022.

 

We bring together continence care experts in social, political, economic and health sciences, put them in the same table with continence technology specialists and engineers, experts in urban planning, architecture, waste management, and circular economy, as well as patient organizations, health professionals, and the industry, with  the aim to define, what the term “sustainable continence care” means.

The event evolves around parallel workshops, where the participants craft a shared understanding of what sustainable continence care.

In the workshops, the participants produce open access data on expert visions on sustainable future in continence care. The data will be archived after the event, so the event participants as well as others can utilise it freely for purposes of research, teaching, and innovation.

The registration for the event is now open, and the tickets will go on a first-come-first-serve basis. Book your place now!

The registration fees vary from 0 euros (patients and patient organisations) to 70 euros (regular participants) to  1,000-2,000 euros (companies).

Event homesite: https://events.tuni.fi/tiscare2022/

 

 

PAD003 What to call it?

Logo by Teija Hakala (c)

Tässä englannin kielisessä podcastissa juttelemme Dr Christopher Chattertonin kanssa siitä, miksi “sitä” – eli inkontinenssisuojaa – tulisi kutsua, ja miksi. Juttelemme International Continence Societyn julkaisemasta terminologiasuosituksesta, jota Chris oli mukana kirjoittamassa. Pohdimme myös sitä, miten stigma vaikuttaa terminologiavalintoihin eri tilanteissa ja eri kielissä, ja kulttuureissa. Jakso on nauhoitettu syksyllä 2020.

Jakson on editoinut Timo Uotinen

PAD003 What to call "it"?

Logo by Teija Hakala (c)

In the third episode of Pad Leaks (recorded over a year ago), Tiina Vaittinen discuss with Dr Christopher Chatterton. Chris is our colleague in the Pad Project, but also a coauthor in the International Continence Society (ICS) report on the terminology for “single‐use body worn absorbent incontinence products” that was published in Neurourology and Urodynamics in 2020. In this episode, we discuss with Chris, what this report was about, and what the term “single-use body worn absorbent incontinence products” refers to. We also discuss the power of stigma in talking about continence products, and how the stigma operates differently in different contexts – and different languages.

The episode was edited by Timo Uotinen.

Posted on

Shadowing the shadows of the ecowelfare state: Listening to the adult incontinence pads’ parlance in the Finnish welfare state

“The ecowelfare state should be a welfare state designed
for leaking bodies.”

The first research findings published

The Pad Project team has just published its fist research results, as part of a Special Issue that deals with the ecowelfare state.

The open access article is titles “Shadowing the shadows of the ecowelfare state: Listening to the adult incontinence
pads’ parlance in the Finnish welfare state”.

The article is written in Finnish, but you can find the English abstract below. (And perhaps a certain search engine’s translation tools cam help you read the contents, too, even if you do not read Finnish.

Abstract

Adult incontinence, both urinary and faecal, are common conditions. Incontinence, however,
and the pads utilised for its management, are silenced. Like waste in the welfare state, they
are in the shadows of wellbeing and overshadowed by it. Various behavioural norms make
them invisible and unspeakable: something that should not disturb the administrative order.

Pad waste is doubly in the shadows. The incontinence pads thus mark the most silenced
corners of the welfare state. When envisioning the ecowelfare state, mapping such silences
is vital. In an ecowelfare state, ecologically sustainable good life must be guaranteed for all
bodies, also those unable to control their bladder or bowels.

In this article, we explore
the administrative discourses and silences around incontinence pads. Methodologically, the
article combines multi-sited ethnography with feminist science and technology studies and
Derridean deconstruction, to sketch potential trajectories towards the ecowelfare state
from the viewpoint of incontinence.

Drawing on data on the municipal administration of the
Finnish pad economy, we show how the ecowelfare state should be a welfare state designed
for leaking bodies. This requires adequate continence care, cure, prevention and rehabilitation,
as well as water, sanitation and hygiene (WASH) infrastructures, which sewage systems alone
do not solve.

Keywords:

adult diaper, deconstruction, ecowelfare state, incontinence

 

Posted on

Vaipan puheiden kuuntelemista hyvinvointivaltiossa

Vaippahankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli julkaistu

Tutkimisessa parasta on lupa kysyä tyhmiä, eksyä, innostua yhdessä ja sitten löytää jotain aivan uutta ja tärkeää.

Sitä ihmettelee maailmaa, ja kysyy kysymyksiä, joita ei ymmärrä, ja mistä haluaisi tietää lisää. Kysyy ääneen, ja saa onnekkaana mahdollisuuden kaivella asiaa lisää, kaivella perinpohjaisesti. Saa luvan ihmetellä itsestäänselvyyksiä – jotka sitten osoittautuvat kaikkea muuta kuin itsestään selviksi. 

Sitten löytää muita ihmisiä, jotka ovat ihmetelleet samaa, työskennelleet asian parissa, mutta eivät ole ihmetelleet ääneen. Tai ovat ihmetelleet ääneen, mutta ei ole kuultu, tai kuunneltu.

Sitten sitä aletaan yhdessä kysellä näitä pöhköltä tuntuneita kysymyksiä eri paikoissa. Ihmiset auttavat. Alkaa löytyä vastauksia, usein keskenään ristiriitaisia.

Olemassa olevat käytännöt, niiden puutteet ja hiljaisuudet, alkavat hahmottua, siellä täällä. Pikkuhiljaa alkaa  näkyä paikkojen ja käytäntöjen välisiä yhteyksiä: sellaisia, mitä kaikki eivät näe, mutta tutkivalle porukalle näyttäytyvät toisiinsa yhdistyvinä polkuina, yhdistettävinä johtolankoina, umpikujinakin. 

Näkyy solmuja ja ongelmia. Sitten niitä pähkäillään, analysoidaan, ja alkaa löytyä myös ratkaisuja. Hölmöt kysymykset eivät olleetkaan hölmöjä! Juuri tämä kokonaisuus pitää ymmärtää ja hoitaa paremmin, tässä yhteiskunnassa, nyt! Ja meillä on tietoa siitä miten se tehdään! 

Tällaista tutkimusmatkaa pääset nyt seuraamaan lukemalla Vaippahankkeen ensimmäisen tutkimusartikkelin “Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa“.

Kysymme artikkelissa hassun kysymyksen: “Miten vaippa puhuu hyvinvointivaltiossa?”

Sitten seuraamme moninaisiin haastattelumateriaaleihin nojautuen, miten vaippojen puhe kuuluu, hiljenee ja hiljennetään hyvinvointivaltion käytännöissä.

Esitämme, että ekohyvinvointivaltion rakentaminen on mahdollista vain, jos se rakennetaan vuotavien kehojen ehdoilla, ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Laadimme myös joitakin suuntaviivoja siihen, miten tämä tulisi tehdä.

Juttu on osa Alue & Ympäristö -lehden ekohyvinvointivaltiota käsittelevää teemanumeroa, joka on aivan käsittämättömän hieno kokoelma suomenkielistä tutkimusta.

Posted on

Utopiatyöpaja terveydenhoitajille

Raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito

 

MISSÄ: zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa)

MILLOIN: keskiviikkona 12.5.2022 klo 12.00–15.00

MITÄ MAKSAA: ei mitään

KUKA VOI OSALLISTUA: terveydenhoitajat, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet raskaana olevien ja synnyttäneiden kanssa

ILMOITTAUTUMINEN: tiina.vaittinen at tuni.fi

Hei terveydenhoitaja!

Millainen olisi unelmiesi hoitopolku raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä?

Mitä tekisit parantaaksesi raskaana olevien ja synnyttäneiden lantionpohjaterveyttä, jos käytössäsi olisi rajattomasti aikaa ja resursseja? 

Arviolta noin kolmannes kärsii synnytyksen jälkeen virtsankarkailusta, ja joka kymmenes ulosteenkarkailusta.

Vuonna 2018 Suomessa synnyttäneiden lukumäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa, että arviolta 16 000:lle jäi synnytyksestä virtsankarkailuvaivoja ja 5000:lle ulosteenkarkailua – yhden vuoden aikana. 

Terveydenhoitajat ovat avainryhmä raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä, ja terveydenhoitajilla on aiheeseen liittyvää olennaista osaamista. Haluamme sisällyttää tämän osaamisen tutkimukseemme.

Järjestämme terveydenhoitajille utopiatyöpajan, jossa kehitetään parasta mahdollista hoitopolkua raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisemiseksi.

Työpajassa kerätään samalla tutkimukseemme aineistoa terveydenhoitajien näkökulmista ja kehitysehdotuksista. Ilmoittautuessasi työpajaan sinulta tullaan pyytämään tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Lue tutkimustiedote täältä.

Osallistu työpajaan ja tule mukaan kehitystyöhön!

Posted on

International ethical guidance for continence care of older adults published: The Pad Project participated in the work

 

The PI of the Pad Project, Tiina Vaittinen, partipated in the International Continence Society Ethical Committee work in writing a white paper on ethical considerations in older adults with urinary incontinence.

The white paper was published in Neurourology & Urodynamics, and it can be freely downloaded from the below link, which leads to the ICS news on the publication.

https://www.ics.org/news/1255

 

 

 

 

 

 

 

 

Posted on

Kansainvälinen eettinen ojeistus iäkkäiden kontinenssihoitoon julkaistu: Vaippahanke mukana laatimassa ohjeita

 

 

 

 

 

Vaippahankkeen Tiina Vaittinen oli mukana International Continence Societyn (ICS) työryhmässä, jossa pohdittiin vanhusten kontinenssihoidon eettisiä ulottuvuuksia.

Työryhmän päätelmät on nyt julkaistu Neurourology & Urodynamics -lehdessä.

Alla olevasta ICS:n uutisiin johtavasta linkistä artikkelin saa vapaasti ladattua itselleen luettavaksi, vaikka ei olisikaan neurourologiaan ja urodynamiikkaa käsittelevän julkaisun tilaaja.

https://www.ics.org/news/1255