Hankkeen uutisia

Julkaistu

Tutkimus osoittaa: Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia

Tiedote (vapaa julkaistavaksi)

Aikuisvaippojen jakelussa alueellista eriarvoisuutta, lähetteet puutteellisia. Puutteiden korjaamisella voitaisiin pienentää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia siten, että hoidon laatu samalla paranisi.

Stack of diapers on two even piles.

Virtsan- ja ulosteenkarkailu, eli inkontinenssi, on yleinen terveysvaiva, joka koskettaa suurta osaa väestöstä, myös nuoria ihmisiä. Esimerkiksi virtsainkontinenssista kärsii 40–60-vuotiaista suomalaisnaisista 20 % ja yli 70-vuotiaista miehistä 25 %. Säännöllinen virtsainkontinenssi lisääntyy iän myötä. Yli 70-vuotiaista suomalaisnaisista siitä kärsii jopa 50 %.

Monia inkontinenssin muotoja voitaisiin hoitaa ja jopa parantaa. Vaivaa ei kuitenkaan aina diagnosoida ja hoideta perusteellisesti ennen inkontinenssisuoja- eli vaippalähetteen kirjoittamista. Julkisella terveydenhuollolla on lakisääteinen velvollisuus jakaa vaipat maksutta, kun kyseessä on pitkäaikainen ja vaikea vaiva.

Suomessa vaippoja kulutetaan kansainvälisesti vertailtuna paljon, tilastopalvelu Statistan mukaan maailman kolmanneksi eniten: 1,3 kilogrammaa per asukas. Norjassa vastaava luku on yli puolet vähemmän, 0,58 kg per asukas.

Koska Norjan sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomea paremmin resursoitua ja koska laadukkaammalla inkontinenssihoidolla on mahdollista vähentää vaippojen tarvetta, ero vihjaa puutteisiin suomalaisissa inkontinenssihoidon käytännöissä.

Eräs merkittävä puute löytyy puutteellisista vaippalähetekäytännöistä. Tämä käy ilmi vastikään Tampereen yliopistossa valmistuneen pro gradu -tutkimuksessa.

Hoitotieteiden maisteri Tuulia Lahtisen toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin vaippajakeluun liittyviä käytäntöjä kaikkiin Suomen kuntiin lähetetyllä kyselytutkimuksella. Hoitotarvikejakeluissa työskenteleville suunnattu kysely lähetettiin 295 kunnan kirjaamoon. Vastausprosentti oli 32 %, ja vastanneet kunnat kattoivat 56 % Suomen väkiluvusta. Analyysissä hyödynnettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tutkimuksessa paljastui, että aikuisvaippoja voi saada joissakin kunnissa ilman ohjausta tuotteiden oikeasta käyttötavasta ja toisinaan jopa ilman terveydenhuoltoalan ammattihenkilön lähetettä.

Inkontinenssisuojalähetteistä saattaa usein puuttua esimerkiksi diagnoosi ja inkontinenssin vaikeusaste.

– Ehkä hälyttävin löydös on kuitenkin se, että yksilöllinen inkontinenssin hoitosuunnitelma oli tehty asiakkaille harvoin (26 %) tai ei koskaan (22 %), tai vastaajat eivät osanneet sanoa oliko hoitosuunnitelmaa (21 %). Tämä viittaa siihen, ettei inkontinenssia hoideta aina parhaalla mahdollisella tavalla, Lahtinen pohtii tutkimuksensa tuloksia.

Hoitosuunnitelman puuttuessa vaippoja voidaan käyttää väärin tai ne ovat tarpeeseen nähden vääränlaisia. Esimerkiksi liian imukykyisten tuotteiden käyttämisestä voi seurata turhia kustannuksia ja materiaalihukkaa, ja väärän kokoiset tuotteet voivat aiheuttaa ylivuotoja, hankausta ja iho-ongelmia. Puutteellisen diagnosoinnin tapauksissa vaippoja saatetaan käyttää jopa turhaan, jos yksilöllisellä hoidolla vaiva olisi mahdollista hoitaa ja parantaa.

Pro gradu -tutkimus toteutettiin osana Tampereen yliopistossa toteutettavaa, Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa Hoivan kestävä tulevaisuus -hanketta. Hankkeen tavoitteena on vähentää sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristövaikutuksia kehittämällä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää inkontinenssihoitoa.

– Lahtisen tutkimustulokset vahvistavat hankkeemme muissa aineistoissa ilmenneitä havaintoja. Suomessa kulutettavien aikuisvaippojen määrää olisi mahdollista vähentää merkittävästi, tekemällä yksilöllisiä inkontinenssin hoitosuunnitelmia ja parantamalla lähetekäytäntöjä. Koska vaippoja käytetään Suomessa paljon, tämä vähentäisi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia että ympäristövaikutuksia, samalla kun hoidon laatu paranisi, hankkeen johtaja Tiina Vaittinen

Fossiilipohjaisina kertakäyttötuotteina vaipat lisäävät sosiaali- ja terveydenhuollon jäte- ja ilmastokuormaa merkittävästi. Noin 5 % yhdyskuntajätteestä muodostuu Suomessa aikuisvaipoista. Kun siteet ja lastenvaipat lasketaan mukaan, vaipat muodostavat yli 40 % kierrätykseen kelpaamattomasta sekalaisesta jätteestä. Vaipat muodostavat hoitotarvikejakeluiden toiseksi suurimman kuluerän, heti diabetestarvikkeiden jälkeen.

Lisätietoja

Tuulia Lahtinen, pro gradu -tutkielman toteuttaja: lahtinen.tuulia@gmail.com

Tiina Vaittinen, hankejohtaja: 040 1909770, tiina.vaittinen@tuni.fi

Hankkeen kotisivu: www.vaippahanke.fi

Twitter, Instagram ja Facebook: @Vaippahanke

Lähteitä

Lahtinen, Tuulia (2022): Aikuisten inkontinenssisuojien hoitotarvikejakelun käytännöt Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/143829/LahtinenTuulia.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Vaittinen, T., Asikainen, E., Rajala, A. I., Lahtinen, T., & Törnävä, M. (2021). Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa . Alue Ja Ympäristö, 50(2), 117–135. https://doi.org/10.30663/ay.109146.

 

 

Julkaistu

Vaipan puheiden kuuntelemista hyvinvointivaltiossa

Vaippahankkeen ensimmäinen tutkimusartikkeli julkaistu

Tutkimisessa parasta on lupa kysyä tyhmiä, eksyä, innostua yhdessä ja sitten löytää jotain aivan uutta ja tärkeää.

Sitä ihmettelee maailmaa, ja kysyy kysymyksiä, joita ei ymmärrä, ja mistä haluaisi tietää lisää. Kysyy ääneen, ja saa onnekkaana mahdollisuuden kaivella asiaa lisää, kaivella perinpohjaisesti. Saa luvan ihmetellä itsestäänselvyyksiä – jotka sitten osoittautuvat kaikkea muuta kuin itsestään selviksi. 

Sitten löytää muita ihmisiä, jotka ovat ihmetelleet samaa, työskennelleet asian parissa, mutta eivät ole ihmetelleet ääneen. Tai ovat ihmetelleet ääneen, mutta ei ole kuultu, tai kuunneltu.

Sitten sitä aletaan yhdessä kysellä näitä pöhköltä tuntuneita kysymyksiä eri paikoissa. Ihmiset auttavat. Alkaa löytyä vastauksia, usein keskenään ristiriitaisia.

Olemassa olevat käytännöt, niiden puutteet ja hiljaisuudet, alkavat hahmottua, siellä täällä. Pikkuhiljaa alkaa  näkyä paikkojen ja käytäntöjen välisiä yhteyksiä: sellaisia, mitä kaikki eivät näe, mutta tutkivalle porukalle näyttäytyvät toisiinsa yhdistyvinä polkuina, yhdistettävinä johtolankoina, umpikujinakin. 

Näkyy solmuja ja ongelmia. Sitten niitä pähkäillään, analysoidaan, ja alkaa löytyä myös ratkaisuja. Hölmöt kysymykset eivät olleetkaan hölmöjä! Juuri tämä kokonaisuus pitää ymmärtää ja hoitaa paremmin, tässä yhteiskunnassa, nyt! Ja meillä on tietoa siitä miten se tehdään! 

Tällaista tutkimusmatkaa pääset nyt seuraamaan lukemalla Vaippahankkeen ensimmäisen tutkimusartikkelin ”Ekohyvinvointivaltion katveessa: Aikuisvaippojen puheenparret suomalaisessa hyvinvointivaltiossa”.

Kysymme artikkelissa hassun kysymyksen: ”Miten vaippa puhuu hyvinvointivaltiossa?”

Sitten seuraamme moninaisiin haastattelumateriaaleihin nojautuen, miten vaippojen puhe kuuluu, hiljenee ja hiljennetään hyvinvointivaltion käytännöissä.

Esitämme, että ekohyvinvointivaltion rakentaminen on mahdollista vain, jos se rakennetaan vuotavien kehojen ehdoilla, ja heidän tarpeitaan kuunnellen. Laadimme myös joitakin suuntaviivoja siihen, miten tämä tulisi tehdä.

Juttu on osa Alue & Ympäristö -lehden ekohyvinvointivaltiota käsittelevää teemanumeroa, joka on aivan käsittämättömän hieno kokoelma suomenkielistä tutkimusta.

Julkaistu

Utopiatyöpaja terveydenhoitajille

Raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito

 

MISSÄ: zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa)

MILLOIN: keskiviikkona 12.5.2022 klo 12.00–15.00

MITÄ MAKSAA: ei mitään

KUKA VOI OSALLISTUA: terveydenhoitajat, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet raskaana olevien ja synnyttäneiden kanssa

ILMOITTAUTUMINEN: tiina.vaittinen at tuni.fi

Hei terveydenhoitaja!

Millainen olisi unelmiesi hoitopolku raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä?

Mitä tekisit parantaaksesi raskaana olevien ja synnyttäneiden lantionpohjaterveyttä, jos käytössäsi olisi rajattomasti aikaa ja resursseja? 

Arviolta noin kolmannes kärsii synnytyksen jälkeen virtsankarkailusta, ja joka kymmenes ulosteenkarkailusta.

Vuonna 2018 Suomessa synnyttäneiden lukumäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa, että arviolta 16 000:lle jäi synnytyksestä virtsankarkailuvaivoja ja 5000:lle ulosteenkarkailua – yhden vuoden aikana. 

Terveydenhoitajat ovat avainryhmä raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä, ja terveydenhoitajilla on aiheeseen liittyvää olennaista osaamista. Haluamme sisällyttää tämän osaamisen tutkimukseemme.

Järjestämme terveydenhoitajille utopiatyöpajan, jossa kehitetään parasta mahdollista hoitopolkua raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisemiseksi.

Työpajassa kerätään samalla tutkimukseemme aineistoa terveydenhoitajien näkökulmista ja kehitysehdotuksista. Ilmoittautuessasi työpajaan sinulta tullaan pyytämään tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Lue tutkimustiedote täältä.

Osallistu työpajaan ja tule mukaan kehitystyöhön!

Julkaistu

Kansainvälinen eettinen ojeistus iäkkäiden kontinenssihoitoon julkaistu: Vaippahanke mukana laatimassa ohjeita

 

 

 

 

 

Vaippahankkeen Tiina Vaittinen oli mukana International Continence Societyn (ICS) työryhmässä, jossa pohdittiin vanhusten kontinenssihoidon eettisiä ulottuvuuksia.

Työryhmän päätelmät on nyt julkaistu Neurourology & Urodynamics -lehdessä.

Alla olevasta ICS:n uutisiin johtavasta linkistä artikkelin saa vapaasti ladattua itselleen luettavaksi, vaikka ei olisikaan neurourologiaan ja urodynamiikkaa käsittelevän julkaisun tilaaja.

https://www.ics.org/news/1255

 

 

 

 

Julkaistu

Utopiatyöpaja kätilöille

Raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisy ja hoito

MISSÄ: zoomissa (linkki lähetetään ilmoittautuneille ennen tapahtumaa) 

MILLOIN: keskiviikkona 10.11.2021 klo 18–20   

MITÄ MAKSAA: ei mitään 

KUKA VOI OSALLISTUA: kätilötyön ammattilaiset 

LISÄTIETOJA: tuulia.lahtinen at tuni.fi

 

Hei kätilö! 

Millainen olisi unelmiesi hoitopolku raskauden ja synnytyksen aiheuttaman  inkontinenssin ennaltaehkäisyssä?  

Mitä tekisit parantaaksesi raskaana olevien ja synnyttäneiden lantionpohjaterveyttä, jos käytössäsi olisi rajattomasti aikaa ja resursseja?  

Arviolta noin kolmannes synnyttäneistä kärsii virtsankarkailusta, ja joka kymmenes ulosteenkarkailusta.

Vuonna 2018 Suomessa synnyttäneiden lukumäärään suhteutettuna tämä tarkoittaa, että arviolta 16 000:lle jäi synnytyksestä virtsankarkailuvaivoja ja 5000:lle ulosteenkarkailua – yhden vuoden aikana.  

Kätilöt ovat avainryhmä raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisyssä, ja kätilöillä on aiheeseen liittyvää olennaista osaamista. Haluamme sisällyttää tämän osaamisen tutkimukseemme. 

Järjestämme kätilöille utopiatyöpajan, jossa kehitetään parasta mahdollista hoitopolkua raskaana olevien ja synnyttäneiden inkontinenssin ennaltaehkäisemiseksi.

Työpajassa kerätään samalla tutkimukseemme aineistoa kätilöiden näkökulmista ja kehitysehdotuksista. Ilmoittautuessasi työpajaan sinulta tullaan pyytämään tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Lue tutkimustiedote täältä.

Osallistu työpajaan ja tule mukaan kehitystyöhön! 

Julkaistu

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

Vaipat liittyvät myös metsään

Metsäteollisuus ei varmasti tule ensimmäisenä mieleen aikuisten vaipoista puhuttaessa.

Metsäteollisuus on kuitenkin yksi keskeisistä vaippojen tuotantoon liittyvistä teollisuuden aloista. Se tuottaa vaippojen imukerroksiin käytettävää ”fluffia”.

Ollakseen aidosti kestävällä pohjalla, metsäteollisuuden tulee ratkaista joukko kestävään metsätalouteen ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä.

Metsäteollisuudessa piilee kuitenkin myös inkontinenssisuojien kestävään kehitykseen liittyviä ratkaisuja.

Vaippahankkeen johtajaa Tiina Vaittista haastateltiin joku aika sitten Stora Enson tuottamaan podcastiin, jossa pohditaan inkontinenssisuojien kestävää kehitystä.

Podcastissa myös joukko muita asiantuntijoita tarjoaa vastauksia kysymykseen:

 

Nähdäänkö tulevaisuudessa täysin biohajoavia vaippoja?

 

KLIKKAA TÄSTÄ JA KUUNTELE

!